Rauhoitettu neljän hehtaarin luonnonsuojelualue Vororotti sijaitsee Vuorisjärventien varressa Jämsässä. Kulttuurihistoriallisestikin arvokkaan kohteen läheltä on kulkenut myös entisaikojen tärkeä liikenneväylä Hämeen härkätie. http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2118
Historiallista tietä on entisöity yhteensä noin kilometrin matka Köntin metsäkämpän lähellä UPM-Kymmene Oy:n toimesta. Tieosuudella on kaksi vanhanajan puusiltaa, peninkulmapatsas Ruotsin vallan ajalta, puisia tienviittoja, virstanpylväitä ja kestikievaripylväs Venäjän vallan ajalta sekä rautainen tienviitta Suomen itsenäisyyden alkuajalta. http://www.museo24.fi/?action%5B%5D=INavigation::viewArticle(11510)
Vuorisjärven tien varressa on (ainakin ollut) vaatimaton viitta, jonka luota lähtee polku rotkolle. Matkaa sinne tulee muutama sata metriä. Maasto on kuivaa, ainoastaan rotkon pohjalla on hieman soistunutta aluetta. Rotko kannattaa kiertää reunoja pitkin ja käydä jylhiä kallioseinämiä ihailemassa myös alhaalta. Hyvillä maastokengillä selviää. Reuna-alueella on kapeita, hyvin syviä kuiluja, joten liikkumisen kanssa pitää olla tarkkana. Liikuntarajoitteisille kohde ei sovellu.
Kallioperä on karua, graniittista syväkiveä, yli 1800 milj. vuotta vanhaa, muinaisen vuorijonon ja Keski-Suomen graniittilaatan raja-aluetta. Laattojen liikkeet, vuorten poimuttumiset ja maanjäristykset voivat saada aikaan kovankin kallioperän murtumista ja halkeamista. Kalliolohkot nousevat ylemmäksi ja toiset painuvat alaspäin. Suomi kuuluu vanhaan prekambriseen Pohjois- ja Itä-Euroopan peruskallioalueeseen, joka on Euraasian mantereen vanhinta aluetta: https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/ylakoulu/maantieto/suomi2/2bksjkj
Kansantarinoiden mukaan yli sata vuotta sitten Vororotissa piileskeltiin lain kouraa ja Isonvihan aikaan venäläisten kerrotaan kätkeneen sinne ryöstösaalistaan. Väitetään että jossakin kolossa voi tarkkasilmäinen vieläkin havaita nokisia jälkiä ryöväreiden nuotioista. Kertojasta riippuen rotkoa olisi myös vainojen aikaan käytetty pako- ja turvapaikkana.
Jos antaa mielikuvituksen laukata, kallioseinissä voi nähdä monta metriä korkeita kivisiä kasvoja. Kenties kiviukkoja on joskus palvottu jumalinakin? Esihistoriallisina aikoina rotkoja käytettiin suurriistan pyynnissä ansoina ajamalla eläimiä reunoilta alas. Ei olisi mikään ihme, vaikka myös näille ”kivijumalille” olisi joskus uhrilahjana annettu osia saaliista.
Ajo-ohje: Jämsästä ajetaan 9-tietä Tampereen suuntaan n. 11 km ja käännytään ensin oikealle Järvenpääntielle. 800 m:n jälkeen käännytään vasemmalle 9-tien ali Vuorisjärventielle. Tietä jatketaan 4 km, kunnes vasemmalla näkyy viitta ”Vororotti 0,4 km”. Polku lähtee viitan luota. Täältä löytyy kartta: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?x=394848&y=6852341&srs=EPSG:3067&text=Vororotin+Ukko&scale=8000&action=link&mode=&lang=fi
Keski-Suomen retkipaikat löydät täältä: http://retkipaikka.fi/vapaa/keski-suomi/