Korpilahdella, Oravivuoren huipulla, sijaitsee yksi Suomen kuudesta Struven ketjun pisteestä. Kyseinen ketju on Mustaltamereltä Pohjoiselle jäämerelle ulottuva kolmiomittausketju, jolla 1800-luvulla selvitettiin maan muotoa. Paikalle on pystytetty kolmiomittaustorni muistoksi Oravivuoren eli Puolakan mittausaseman merkityksestä Suomen kartoitukselle.
Jämsästä ajetaan Saakoskelle, ennen joen ylittävää siltaa käännytään oikealle Puolakan tielle. Tie on kapeaa hiekkatietä. Tien varressa on parkkipaikka ja kylteillä osoitettu polku vuorelle. Täältä löytyy kartta: https://www.google.com/maps/place/Struven+ketju+-+Puolakka/@61.926664,25.53359,10z/data=!4m2!3m1!1s0x0:0x367859743e31e7a5?hl=fi-FI
Lähtöpisteessä on viitta ja kohdetta esitteleviä infotauluja. Kävelymatkaa vuorelle tulee noin yksi kilometri.
Saksalaissyntyinen tähtitieteilijä Friedrich George Wilhelm Struve päätti 1800-luvun alkupuolella selvittää tarkemmin Maapallon kokoa ja muotoa kolmiomittauksilla. Struven ketjuksi nimetyn kolmioketjun mittaukset aloitettiin vuonna 1816 ja saatiin päätökseen vuonna 1855. Ketju muodostuu 258 peruskolmiosta ja 265 peruspisteestä. Pohjoisin piste sijaitsee Norjassa lähellä Hammerfestia ja eteläisin Mustanmeren tuntumassa Ukrainassa. Suomessa Struven ketjua on kutsuttu myös venäläis-skandinaaviseksi astemittaukseksi. Suojeltavaksi kohteeksi on valittu 34 mittauspistettä. Niistä kuusi sijaitsee Suomen alueella.
Kun ketju mitattiin, se kulki kahden valtion, Venäjän ja Ruotsin alueella. Nykyään alueella on kymmenen valtiota eli Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina. Maanmittauslaitos: http://www.maanmittauslaitos.fi/toiminta/organisaatio/historia/struven-ketju
Nousu vuoren laella sijaitsevalle kolmiomittaustornille kulkee paikoitellen jyrkkää ja louhikkoista kallioseinämää kiertäen eikä sovellu liikuntarajoitteisille. Vaikeakulkuisimpaan kohtaan on tornin korjaushankkeen yhteydessä rakennettu portaat. Veneellä pääsee Omenalahden luonnonsatamaan, josta kummelin läheisyydestä löytyy polku vuorelle.
Remontissa tornin kaiteet on uusittu ja rakennettu aikaisempaa turvallisemmat portaat, jotka soveltuvat lastenkin kiivettäviksi. Kohde on Jyväskylän kaupungin omistama ja kunnostus tehtiin yhteistyössä kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen hallinnoiman LAPE -Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon -projektin kanssa. Torniin nousu tapahtuu jokaisen omalla vastuulla.
Tornista aukeaa huikeat näköalat Päijänteelle. Kaukana korkealle puiden yläpuolelle kohoavat Korpilahden sillan pylonit. Kesällä järven pintaa piirtävät veneiden vanat ja talvella pilkkimiehet ja moottorikelkkailijat jättävät jäälle omia polkujaan.
Tornin läheltä löytyy paasi, johon on kiinnitetty Struven ketjun historiasta kertova metallinen muistokilpi. Paaden juurella on mittauksen yhteydessä kallioon hakattu merkkireikä.
Vuorelta johtaa polku Päijänteen rannassa sijaitsevan kummelin luo. Perinteinen päivänavigointiin tarkoitettu kummelityppi on valkoiseksi maalattu kivikasa tai siirtolohkare. Kummeli voi olla lähellä vedenrajaa siten, että se on nähtävissä vain tietyistä suunnista, tai se voi olla saaren korkeimmalla kohdalla, jolloin se näkyy kaikkiin ilmansuuntiin. Kummelilla voidaan osoittaa mm. väylän yleissuunta, eli sitä käytetään keulamerkkinä kohtiajoon. Kummelilla voidaan osoittaa saaren kärki tai kari, jonka vierestä väylä kulkee, taikka toisen väylän erkanemiskohta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kummeli
Keski-Suomen retkipaikat löydät täältä: http://retkipaikka.fi/vapaa/keski-suomi/