Uusi-Yijälän viinitila sijaitsee näköyhteyden päässä Himoksen rinteiltä Patalahden toisella puolella. Tilalla on myös majoitusta ja historiallisessa miljöössä sijaitseva Ravintola Patapirtti, joka tarjoaa pitkälti paikallisista raaka-aineista valmistettua À la Carte ruokaa. Viinit valmistetaan pääosin oman tilan tuottamista marjoista. Valikoimiin kuuluu Yijän ylpeys -punaviini kuivana ja makeana, kaksi lajia Musta Mortti -punaviiniä mustaherukasta, Kultainen Mataleina valkoviini, Kaunis Elina, valkoinen kesäviini ja Hullu Pappi, punainen, makea jälkiruokaviini. Tarkempaa tietoa viineistä löydät täältä: http://www.patapirtti.fi/viinimyymala/
Parhaimmillaan Suomessa oli noin 50 viinitilaa, joista nykyisin on jäljellä parisenkymmentä. Yhdeksi syyksi tähän kehitykseen Uusi-Yijälän viinitilan emäntä Tarja Uusipaasto arvelee yrittäjien ikääntymisen. Viinin valmistamisesta kiinnostuneita jatkajia ei ole tiloille löytynyt. Eikä asiaa suinkaan helpota Suomen pilkkuja halkova ja monimutkaisia säännöksiä pursuava alkoholilaki.
Tämä artikkeli kertoo viinin valmistuksen loppuvaiheista. Ennen kuin näin pitkälle on päästy, takana on paljon työtä. Marjojen poimimisen jälkeen ne on pakastettu ja käytetty Koskenpäällä Porkkalan mehuasemalla murskattavina ja mehustettavina. Suodatettu mehu käytetään viiniksi muovitynnyreissä. Jos viini sisältää useampia raaka-aineita mehut sekoitetaan ennen sitä oikeassa suhteessa. Tietokoneen Exel-taulukko kertoo gramman tarkkuudella paljonko kyseiseen litramäärään tarvitaan sokeria, hiivaa, ravintosuolaa hiivalle ja mahdollisen vitamiinilisän. Käyminen kestää kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. Paljon niksejä ja kemian tietoa tarvitaan, niihin asioihin ei tässä yhteydessä kajota.
– Mitä hitaammin käy, sen parempaa tulee. Lämpötila ei saa nousta liian korkeaksi, koska silloin hiiva kuolee. 14-15 astetta on hyvä, Tarja huomauttaa.
Tällä kertaa pullotettiin 220 litraa makeaa Yijän ylpeys punaviiniä, jonka raaka-aineet ovat mustaherukka ja aronia. Pääosa viinistä oli peräisin vuodelta 2014, mutta siihen lisättiin makua tasapainottamaan myös vuosina 2012 ja 2013 käytettyä viiniä. Vanhemmista, kuivaksi käytetyistä eristä viiniin tulee jykevyyttä, Tarja Uusipaasto huomauttaa. Lisättävät viinierät imettiin letkulla tynnyreistä ja pumpattiin kahden barin paineella suodattimen läpi.
Hiivasakka jää tynnyrin pohjalle ja viinissä olevat hiukkaset lähes sataprosenttisesti suodatinarkkeihin.
Viinierien yhdistämisen jälkeen suodatinpumppu pestään ja ladataan uudelleen viinin pullotusta varten. Pullot tulevat saksasta Suomen viinintuottajien kilpailuttamina yhteisostoina. Pullotusta valmisteltaessa ne on pesty mahdollisimman kuumalla vedellä. Pesemistä riittää muutenkin, sillä toimenpiteen aikana laitteet ja lattiat pestään moneen kertaan.
Seuraavana vaiheena pullotettavasta viinistä tarkistetaan Brix-mittarilla sokeripitoisuus. Mittari kalibroidaan aluksi vedellä ja sen jälkeen siihen tipautetaan pisara viiniä. Kun kyseessä oli makea viini, siihen lisättiin taulukoiden osoittama määrä sokeria. Lisäksi hyvin pieni määrä kaliumsorbaattia sekä rikkiä säilöntäaineeksi ja jälkikäyntiä estämään. Nämä aineet löytyvät myös kaupan viineistä.
Sokerin lisääminen tuottaa hiilidioksidia, joka lähtee viinistä sekoittamalla. Eikä sitten muuta kuin pullottamaan. Viini imetään tynnyristä letkua pitkin ja pumpataan suodattimien läpi pullotuskoneeseen. Kone ”lypsää” jokaiseen pulloon saman määrän ja lopettaa automattisesti annostuksen pullon täytyttyä.
Lopuksi pulloon painetaan talon leimalla varustettu aito korkki. Kapseloinnin ja etiketin liimaamisen jälkeen ”häiritty” viini saa vielä jonkin aikaa kellarissa levätä ennen myyntiin tuomista, Tarja Uusipaasto huomauttaa. Kun valmistelutyöt on tehty, hän kertoo pullottavansa 260 pulloa noin puolessatoista tunnissa. Kapselointi ja etikettien liimaaminen ottaa sitten vielä oman aikansa.
Uusi-Yijälän tilan viinejä voi maistella takkatulen loisteessa Patapirtin vanhan pirtin ravintolasalissa tai ostaa mukaan viinimyymälästä.
Tilan nettisivut: http://www.patapirtti.fi/