Muiden työkiireideni vuoksi vierailu V8-tapahtumaan jäi tänä vuonna niin iltapäivään, että ohjelmat olivat jo ohi ja suurin osa porukasta vetäytynyt autoineen mökeille aikaa viettämään.
Tämä vuosittain viikkoa ennen juhannusta järjestettävä kokoontuminen järjestettiin 17. kerran ja se on vanhin yhtäjaksoisesti Himoksessa järjestetty kesätapahtuma. V8-Summer Meet kerää aina yhteen suuren joukon harrastajia. Kun Jämsään saapuu 150-200 hienoa ajoneuvoa, niin se näkyy myös katukuvassa. Perinteiseen ohjelmaan kuuluu mm. yhteis-cruisailu kylällä, autonäyttely ja BurnOut vedot, jolloin kumi savuaa. Iltabileisiin kokoonnutaan HimosAreenalle hyvää musaa kuuntelemaan.
Tapahtumaan osallistuu autoharrastajia laidasta laitaan. On pilkun päälle hienosti entisöityä ja maalattua vanhaa amerikkalaista dollarihymyä, tekniikaltaan kunnossa olevaa, mutta tarkoituksella raadolta näyttävää linttatyyliä, alusta loppuun rakenneltuja ”vanhoja” autoja ja tietysti myös keskeneräisiä projekteja, jotka kuitenkin ovat tieliikennekuntoisia.
Kyllä ruosteinen ja koriltaan paikattukin auto voi olla tyylikäs. Semmoinen oli John ja Tina Anderssonin Chrysler Imperial vuosimallia 1938. Ruostelookin se sai, kun kori paloi. Huvittavana yksityiskohtana mainittakoon, että tervatusta lankusta tehdyt astinlaudat eivät palaneet ja ovat sellaisenaan tänäkin päivänä entisellä paikallaan, John kertoi.
Tulipalon jälkeen hän meinasi aluksi heittää hanskat tiskiin, mutta aloitti sitten rakentamisen uudelleen. Nyt autossa on Chevyn 400 kuutiotuuman kone, Corveten akselistot, Amazonin penkit ja tietysti ilmajousitus, mikä tuntuu nyt olevan näissä autoissa kovassa suosiossa.
Auto on hyvä ajaa eivätkä poliisitkaan ole tien päällä lapa pystyssä. Virkavalta tietää, että nämä erikoisajokit ovat ammattimiesten laitteita ja yleensä paremmassa kunnossa kuin monet nykyautot.
Viialasta Himokselle ajeli Kari Kylmäläinen vm -58 Ford Fairlanella. Hän osti auton netin kautta New Jerseystä. Kun auto tuli Suomeen, tekniikka oli kunnossa, mutta kori odotettua huonompi. No, nyt se on viimeisen päälle hieno. Peltityöt hän teki itse ja kaveri maalasi. Auringon paisteessa välkkyvä hopeahileellä viimeistelty pinta kääntää todella katseita. Huomattavaa on, että myös kaikki koristeraidat kapeimpia myöten on tehty maalaamalla eikä teipillä, kuten nykyään on usein tapana.
Katseita kääntää myös Heidi Taipaleen Dodge Brother vm. -35, vallankin kun kaunis nainen istuu ratin takana. Alkuperäistä Ruotsista tuotua Dodgea on tosin melko vähän jäljellä. Auton tekniikan on rakentanut Heidin aviomies Ville Taipale. Koria on madallettu kymmenkunta senttiä, nokalla on 5,7 litran uusi Chevroletin kone ja automaattivaihteisto. Autossa on ilmajouset ja edessä levyjarrut, joten nykytekniikkaa löytyy joka kulmasta. Korin maalaus on tarkoituksella tehty vanhan näköiseksi.
Korin muotoilu levennettyine lokasuojineen, madallus ja avattava katto on tamperelaisen Niko Aurasen käsialaa. Autolla on tässä kunnossa ajettu 16 000 kilometriä. Ajo-ominaisuuksiltaan se vastaa nykyautoa, Heidi kertoo. Käyttöautona se on hänellä kesäaikaan.
Tässä on sitten auto viimeisen päälle hyvää työtä. (Mikä lie hämmennys sattunut, kun omistajan nimeä ei muistiinpanoista löytynyt. Lisätään kyllä, jos otat yhteyttä). Alkuperäinen auto on ollut Ford A Tudor vuosimalli 1930. Omistaja kertoi hankkineensa sen pahvilaatikoissa Tanskasta. Kori on madallettu, autossa on Chevroletin moottori ja automaattivaihteisto, yleensä kaikki tekniikka nykyaikaista. Viimeistelyn laatu on sitä luokkaa, että auto on voittanut useita palkintoja Hot Rod -kilpailuissa.
Toista samanlaista ei maailmassa ole, joten ihan pienellä rahalla tätä vaunua ei kannata mennä ostattelemaan.
Juliana, Eemil, Mika ja Erja Ruukki.
Mika Ruukki Vaajakoskelta on omistanut vaaleansinisen Chevrolet Impalansa jo 15 vuotta. Vaikka auto maallikon silmään näytti hienokuntoiselta, ehostusta korille pitäisi omistajan mielestä lähiaikoina tehdä. Kun Mika on alan miehiä, hän on itse autoaan rakennellut. Siihen on laitettu ilmajousitus, mikä toimii muuten hyvin, mutta hiekkateitä ei viitsi paljon ajella. Mikään amerikkalaistyylinen keinahteleva lulla auto ei enää ole. Kesäisin Chevyllä ajellaan usein koko perheen voimin. Kun pellin alla on nykyaikainen ruiskukone, ei bensaakaan mene kuin vähän päälle kymppi satasella. Himokselle perhe saapui vain päiväkäynnille. Usein on oltu koko viikonloppukin.