Patapirtillä vietetään muutaman kerran vuodessa lapsille ja lapsenmielisille tarkoitettua tapahtumapäivää. Kun mukana ovat yleensä myös Leiskupeikot, niin silloin Uusi-Yijälän pihapiirissä saattaa liikkua monenmoisia öttiäisiä. Yhteistä näille kaikille on kuitenkin se, etteivät ne ole pelottavia, vaan pitävät kovasti lapsista.
Patapirtti ympäristöineen soveltuu mitä parhaiten leppoisan kesäpäivän viettoon maalaistalon miljöössä. Monelle aikuisellekin tulevat ne entiset mukavat mummolan kesät mieleen.
Käpylehmien tekoa opeteltiin Tarina-aitan nurkalla. Suvetar, Puna-Leisku, Hopii-Leisku, Tarinankertoja ja Käpylehmäkonsulentti pitivät palaveria näperryspöydän ympärillä. Lila-Leisku hiippaili taustalla mietiskellen ilosofisia ajatuksia karvaisessa peikkopörrössään.
Sokerisisilisko ja Blondiina putkahtivat esiin pusikosta höpisten niitä näitä höpinöitä, mitä peikot yleensäkin tapaavat lapsille hopöttää. Aurinko paistoi ja perhoset lentää leuhottivat. Hyttyset ja paarmat pörräsivät kauhuissaan muille maille, sillä ne eivät voi sietää peikon hajua.
Korpilahtelaisen Harvolan perheen lapset Miina ja Leena halusivat kokeilla onkimista. Lasten isä Pekko Harvola huolehti matoa koukkuun ja neuvoi kalastusniksejä. Laiturin nokan tuntumassa kala söi koko ajan, mutta pikku sorvat tahtoivat tippua koukusta ennen kuin ne saatiin kopattua käteen. Lapset kävivät testaamassa myös inkkarikanootilla melomista.
,
,
Saatiinhan se kala lopulta kuiville (keskimmäinen kuva). Miina Harvola kertoi vievänsä saaliin kissalle. Mahtoi siinä katti nuolaista tyytyväisenä viiksiään, kun sai näin tuoreen makupalan. Tuoretta makupalaa tavoitteli myös Lila-Leiskun koira, kun se iski kiinni hänen peikkovarpaaseensa. Lyhyen, mutta tiukan neuvottelun jälkeen pentukoira tajusi, ettei emännän varvasmollukan kaluaminen ole ollenkaan fiksulle eläimelle sopivaa touhua.
Patapirtin pihassa koivun katveessa peikkoperhe tutki aarrekartan korkeuskäyriä, itäisiä pituuksia ja eteläisiä leveyksiä. Pikkupeikko Emppupemppu, Maamo, Lukeriini ja Noitapeikko Lenni hoksasivat hoksottimillaan, että karttaa pitää katsoa etupäässä oikein päin, mutta jos kartta sattuukin olemaan takapäässä väärin päin, niin silloin peikko mennä hipsuttelee selkä edellä tai seisooko peräti päällään?
Uusi-Yijälän tilalla laiduntaa myös lampaita, jotka hellepäivän kuumuudessa tuntuivat olevan aika laiskalla tuulella, mutta leivänpalan tarjoaminen sai sentään jonkun mäkättäjän vieraistakin kiinnostumaan. Lampaat viettävät Patapirtin laitumilla koko kesän ja ovat samalla eläinten ystävien ilona.
Höpinänpöpinät päättyivät sitten tähän ja tästä eteenpäin puhutaan pelkkää aikuisten asiaa:
Puutarhapeikko Blondiina, eli Patapirtin emäntä Tarja Uusipaasto sai keväällä tilaviiniensä valikoimaan uuden tuotteen, jota on tiedetty odottaa jo useita vuosia. Hullu Pappi on makea jälkiruokaviini, joka tuoksunsa ja makunsa puolesta muistuttaa sherryä tai kirkkoviiniä.
Pääsiäisenä myyntiin tullutta erää käytettiin 4 vuotta. Tarja paljastaa, että viini sisältää neljää lajia mustaherukkaa, joista Melalahti antaa sille luonteen. Mustaherukan makua ei kuitenkaan juuri erota. Runsaan sokeri- ja mehupitoisuuden vuoksi viiniä täytyi kypsyttää pitkään. Nyt se on parhaimmillaan..
– Hullu Pappi on meidän paras viinimme. Se on jälkiruoka- ja hifistelyviini, joka sopii nautittavaksi esimerkiksi portviinin sijasta. Minulle on sanottu, että tämä maku kestää jopa sikarin polton, hän huomauttaa.
Keväällä viini sai Suomen viinitilojen tuotearvioinneissa vahvan hopeamitalin varsinaisen kilpailun ulkopuolella. Kilpailuun Tarja Uusipaasto ei viiniään halunnut laittaa, koska itse kuuluu tuomaristoon.
Alun pitäen viinin nimeksi oli ajateltu Maisterin Makea, mutta nimi muuttui kahdesta syystä. Siitä tuli ennakoitua maskuliinisempi, joten jo sen takia se hylättiin. Himoksen kesäteatterissa esitetty Risto Hakolan näytelmä Hullu pappi synnytti uuden idean. Siinäkin mielessä sopiva nimi, että kyseinen, julmaa valtaa käyttänyt Tapani Stvanstrupe asui 1600-luvulla samassa talossa, jossa Patapirtti nyt toimii.
Parhaillaan on vuoden 2012 satoa papiksi kypsymässä. Tuleeko siitä juuri samanlaista, on vielä arvoitus, sillä vuodet eivät ole marjojenkaan suhteen veljeksiä. Tuotteeseen vaikuttaa myös miten käyminen sujuu, Tarja sanoo.
Tähän saakka suosituin Uusi-Yijälän tilaviineistä on ollut hiukan makea punaviini Musta Mortti. Ruokaviiniksi käy Yijän Ylpeys, Valkoviinejä ovat Kultainen Mataleina ja Kaunis Elina joista viime mainittu sopii puolimakeana jäiden kanssa Spritellä tai vastaavalla juomalla laimennettuna hellepäivän seurustelujuomaksikin.
Patapirtistä aikaisemmin täällä: https://himoksensanomat.fi/2014/02/14/patapirtissa-tuoksuu-hyva-ruoka/
Yrityksen sivut: http://www.patapirtti.fi/