Jos viime kesänä Pipefesteillä hikoiltiin helteissä, niin tällä kertaa kolmen päivän aikana koettiin kaikki kelit lumisadetta lukuunottamatta. Kyllähän kylmä vesisade tietysti mielialaa latistaa, vaikka ei sitä kokonaan pilaamaan pystykään. Varmasti alkupäivien kehno sää vaikutti myös jonkin verran kävijämäärään. Onneksi sentään lauantaipäivänä saatiin nauttia myös auringosta. Kun HimosParkissa on nykyisin paljon katettua tilaa, ei sateessa ole mikään pakko kärvistellä, jos päälavan edessä bilettäminen ei tunnu välttämättömältä.
Pääesiintyjäksi odotetun amerikkalaisen Wu-Tang Clanin viime hetken peruutus oli harmillinen juttu, mutta eihän sille järjestäjät mitään voineet. Kun porukka ei noussut valtameren takana lentokoneeseen niin se ei noussut, eikä aikaa korvaaviin artistihankintoihin juuri jäänyt. Tämän takaiskun ei kuitenkaan annettu tunnelmaa pilata, vaan festarit juhlittiin läpi hyvillä fiiliksillä.
Hyvällä ja iloisella fiiliksellä heittäytyivät juttusille myös pääkaupunkiseudulta saapuneet Nea Ruuskanen, Maria Tzoulas ja Sisko Xu. Kun viime kesänä oli Pipefestellä hauskaa, niin nyt päätettiin laittaa homma uusiksi ja lähdettiin kahdeksan hengen kaveriporukalla juhlimaan. Vähän mutkiakin oli matkan varrelle osunut, sillä Sisko kertoi ohjastaneensa auton tulomatkalla metsähallituksen puolelle. Mitään vakavampaa siitä ei onneksi aiheutunut. Tästä luiskahdettiin filosofiseen ajatustenvaihtoon elämän reittivalinnoista. Muitakin mutkia on tien varrelle joskus sattunut, mutta yleensä ottaen naiset kertoivat eläneensä hyvää elämää. Ja sehän oli helppo uskoa. Bändeistä aiottiin katsoa ainakin Spekti ja Uniikki. Sisko ei tullut festareille yhdenkään artistin takia.
Hanna-Reetta Koivumäki Lappeenrannasta halusi päästä kuvaan Stigin kanssa. Kun Stig joihkasi melko kaukana, niin niin korvaava mies löytyi omasta taskusta. Liekö tämän kesän tangokuningas, kun näytti olevan kruunu päässä? Hanna-Reetta kertoi tulleensa ensimmäisille festareilleen. Kavereitakin oli mukana, mutta minne lie häipyneet? Lopuksi keskusteltiin säästä ja tultiin siihen tulokseen, ettei siitä tänä kesänä ota pirukaan selvää.
Yleistä fiilinkiä. Näyttää se räppikin käsiä nostavan. Ja salilla on käyty. Eikä suinkaan turhaan. On vähän lihasta millä jaksaa lapaa heilutella.
Herrat Juuso Nurmi, Leevi Paavola ja Ville Pietikäinen saattavat löytyä Järvenpäästä silloin kun eivät ole Himoksella. -Otetaan rennosti ja siinä sivussa katsastetaan muutama bändi, kuului nuorukaisten sotasuunnitelma. Puhuttiin vähän naisistakin, eli siitä puhe mistä puute, ainakin tässä vaiheessa. Keskellä kuikuileva Leevi muistutti, että hänen tyttöystävänsä jäi kotiin työkiireiden takia. Tarkoitus oli siis olla ihmisiksi ja elää reissussa kaikin puolin nuhteetonta elämää.
Sitten esitellään mies ja visio. Markus Nurmi Espoosta tarttui hihasta kiinni Terassi Riemun pöydän äärestä. Hän istui siellä yksinään, kun kaikki muut olivat kuuntelemassa Loop Stagella Spektiä. Visio oli sen suuntainen, että kaikkien aikojen valokuva oli valmiiksi suunniteltu, vain napin painamista vaille. Siinä kuvassa istuisi villi ja vapaa, sporttinen, nuorekas, energinen Markus pöydän ääressä. Pakkohan se oli ottaa, harvoin niin valmiiksi mietittyä aihetta tarjotaan.
Viimeisenä festaripäivänä paistoi aurinko ja mökeillä otettiin aurinkoa. Vasemmanpuoleisessa kuvassa porukkaa Mikkelistä. Kaikki olivat tyytyväisiä kaikkeen. Festivaali oli hyvä. Himoksen mökkialue oli viihtyisä ja muutenkin kaikki palikat kohdallaan. Sanomista löytyi vasta sitten, kun nuori poliitikon alku ryhtyi pistämään Kreikan korruptoitunutta yhteiskuntajärjestelmää kuntoon. Kun Kreikka on hoidettu, laitetaan myös Suomen asiat järjestykseen, lupasi tämä tuleva kansanedustaja. Koska savolaisesta on kysymys, niin vastuu siirtyi luonnollisesti kuulijalle.
Myös oikeanpuoleisessa kuvassa lilluu ja killuu Mikkelin nuorisoa. Altaassa Veera Markkanen, Jyri Paukkunen, Jose Mattola ja Julia Rautio. Takana kuikuilevat Jani Reiman, Erik Vänttinen, Jani Hautamäki, Santtu Vainikka, Aleksi Neuvonen ja Henri Vasara. Oli kylmä tai lämmin, allas pitää olla mukana. – Suottaapi olla, että joskus johonkin männä kuopastaan iliman allastakin. Seurue kertoi käyneensä pelaamassa frisbee golfia rinteillä pariinkin kertaan, ettei Himoksella sentään pelkkää kaljoittelua harrastettu.
Tässä seurue pääosin Jyväskylästä leppoisaa kesäiltaa viettämässä. Leirintäalueella otettiin tänä vuonna 20 euron siisteyspantti telttakuntaa kohti. Jos paikat olivat lähtiessä siistit, pantin sai takaisin. – Hyvä ja asiallinen homma, kuului porukan mielipide. Luonnollisesti teltoissa oli koettu öisin vähän vilunväristyksiä, mutta sateistakaan huolimatta leirielämää ei koettu mitenkään hankalaksi. Joukossa oli myös henkilöitä, jotka harrastavat vaativampaakin retkeilyä luonnossa. Festivaalien paras tunnelmahan on aina leirintäalueella.
Veera Viitaniemi Jämsästä sekä Heidi Vuorisalo ja Ninni Havia Salosta yöpyivät Veeran luona sisätiloissa, joten teltta oli vain varusteiden säilytystä varten. Illan suunnitelmiin kuului ainakin Mikael Gabriel. Neitoset kertoivat olevansa ammatiltaan lähihoitajia. Heidi opiskelee parhaillaan sairaanhoitajaksi ja myös Veeralla on mielessään saman suuntaisia ajatuksia. Kävimme melko pitkän keskustelun hoitoalan asioista. Työ on tärkeää, siitä varmaan kaikki ovat yhtä mieltä. Palkkaus ei ehkä huomioi tätä seikkaa tarpeeksi. Kaikki kolme kertoivat olevansa kutsumusammatissaan, joten pelkästään rahan takia ei töihin mennä. Hatunnosto näille naisille!
Tytti Noronen ja Anni Karkulehto Helsingistä kertoivat olevansa tyytyväisiä festarien antiin vaikka pääesiintyjän peruuntuminen vähän harmittikin. Se bändi oli ykkösasia lippuja hankittaessa. – Hyvä paikka, hyvä leirintäalue, hyvät festarit, kuului kuitenkin kokonaisarvio. Vilua naiset kertoivat kärsineensä yöllä ja päivällä. Onneksi sentään yhtenä päivänä oli lämmintäkin, he iloitsivat.
Lopuksi vähän fiiliksiä isolta teltalta, joka on vaihtanut kesän mittaan nimeä moneen kertaan kulloisenkin festivaalin mukaan.