Valtakunnallinen Suomalaisen saunan päivä muodostui merkkipaaluksi uutta tulemistaan tekevälle saunakylälle. Muuramesta Jämsän Juokslahteen muuttavassa saunakylässä lämmitettiin ensimmäiset savusaunat ja heitettiin ensimmäiset löylyt. Kansainvälinen Savusaunaklubi kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan julistamalla saunarauhan tällä kertaa Jämsästä. Saunarauhan julistuksella on maassamme jo satojen vuosien perinteet.
Suomalainen kesäilta kauneimmillaan tarjosi hienot puitteet saunakylän ensimmäiselle yleisötapahtumalle. Ilma oli poutaisen lämmin, siniristilippu vedettiin salkoon ja taustalla päilyi lähes peilityyni Päijänne. Makkaranuotion ympärillä vietettiin leppoisaa iltaa. Kuumaksi lämmitettyjen saunojen ympärillä leijaili savun tuoksu. Ensimmäisenä saunakylän omana saunana lämmitettiin kuvassa takimmaisena näkyvä Virpiön sauna, joka on kunnoltaan siirretyistä paras. Lisäksi kokeiltavana ja vertailtavana oli uusi Sisu-savusauna.
Arvovaltaisiin vieraisiin kuului vihdanteon maailmanmestari Pentti Hakala. Yleisö sai varpu varvulta nähdä kuinka tehdään oikeaoppinen ja perinteitä kunnioittava suomalainen saunavihta. Myös ohjeita vihdan käsittelystä ja vihtomisesta saatiin.
Virpiön saunan lämmittivät Kari ja Janne Vainiomäki. Lämmitys aloitettiin aamulla kello kahdeksan ja päätettiin iltapäivällä kahden maissa. Sen jälkeen sauna sai iltaan saakka siintyä. Noin 1000 kiloa kiviä sisältävän kiukaan alla poltettiin kuivia leppäpuita, jotka Vainiomäet toivat kotoaan. Puuliiteri alueelta vielä puuttuu. Esimerkiksi sopivan kokoinen hirrestä tehty heinätalli otettaisiin mielellään vastaan, saunanlämmittäjät vihjaavat.
Suomen Saunakulttuuri Ry:n sihteeri Pekka Rantala ojensi suurimman työn saunakylän eteen tehneelle Ilkka Silénille yhdistyksen kiitoslahjana pellavaisen kylpytakin. Mikrofonin varressa Risto Ahonen.
Suomen Saunakulttuuri Ry:n puheenjohtaja Saija Silén toivotti vieraat tervetulleiksi saunakylän varpajaisiin. Harjakaisista ei vielä puhuta, koska vasta yksi sauna on kylpykunnossa. Kun saunat on nyt saatu siirrettyä ja prosessi tähän vaiheeseen, tuntuu kuin se olisi voiton puolella. Paljon työtä on kuitenkin jäljellä. Toisin kuin saattaisi luulla, saunojen kunnostus ei ole vaikein asia. Paljon vaivannäköä vaatii taustatyö, luvitukset ja monenlaiset selvitykset. Rakentaminen kyllä osataan. Isoimmat saunat kunnostetaan kylpykuntoon yleisösaunoiksi, mutta historian säilyttäminen on kuitenkin tärkeintä, sanoo Saija Silén.
Suomen Savusaunaklubin edustajat Kari Kallio ja Heikki Lyytinen julistivat saunarauhan koko maahan. Julistus luettiin päreeltä suomeksi ja latinaksi. Latina sen vuoksi, että jo antiikin Kreikassa ja Roomassa sauna tunnettiin, miehet selittivät.
Suomen Saunaseura ry myönsi tämän vuoden Löylynhenki-palkinnon Suomen Saunakulttuuri ry:lle. Saunaseuran tutkimus- ja kulttuuritoimikunnan jäsen Risto Elomaa sijoitti Löylynhengen Virpiön saunan kiukaaseen ennen kuin kylpijät saivat luvan astua sisälle saunaan.
Jämsäläinen Hannu Valkonen ja Jorma Markkula Tampereelta heittivät saunan avajaislöylyt. Pian saunojia alkoi ilmaantua pieneksi jonoksi asti.
Virpiön saunan lisäksi kiuas oli kuumana myös Kari Vainiomäen Sisu-savusaunassa. Suurin osa vieraista testasi molemmat saunat ja löylyt todettiin kummassakin pehmeiksi ja hyviksi.
Saunabongari Seppo Leskinen Pirkkalasta saavutti Vainiomäen saunassa kylpiessään uuden merkkipaalun. Siitä tuli 600:s savusauna, jossa hän on kylpenyt. 60-luvun puolivälissä alkanut saunabongaaminen on ollut harrastuksena jo 50 vuotta. Hän kertoo kiertäneensä Laatokan kaksi kertaa saunomismatkoillaan. Bongausmatkat ovat suuntautuneet myös Vienan Karjalaan, Marinmaalle, Viroon, Latviaan, Liettuaan ja Norjaan. Bongaaminen ei pääty suinkaan tähän, vaan jatkuu tulevaisuudessakin.
Täältä löydät saunakylää koskevat aikaisemmat artikkelit:
PUURAKENTAMISEN ASIANTUNTIJA JAPANISTA
Saunakylän varpajaisjuhlan vieraiden mukana lauteille kiipesi myös japanilainen arkkitehti Yoshimasa Yamada. Sujuvasti suomea puhuva Yashimasa kertoo opiskelleensa Tampereen teknisessä yliopistossa. Samoihin aikoihin arkkitehdiksi valmistumisensa kanssa hän sai päästötodistuksen myös puusepän opinnoista. Nyt hän on aloittanut väitöskirjan teon aiheenaan: ”Hirsitalon siirto”. Alaotsikkona: ”Autioituneiden hirsitalojen uudelleen käyttö”. Perinteisestä puurakentamisesta kiinnostunut arkkitehti löysi saunakyläprojektin Keski-Suomen museon opastamana. Yashimasa Yamada arvelee seuraavansa saunaprojektin etenemistä muutaman vuoden ajan. Myös talkoisiin hän aikoo tavalla tai toisella osallistua. Puhetta on ollut esimerkiksi alueen asemapiirroksen tekemisestä, hän kertoo.
Myös Japanissa on paljon puurakentamista. Sieltä löytyy muun muassa maailman vanhin, tuhannen vuoden iän saavuttanut puurakennus, samoin kuin maailman suurin puurakennus. Molemmat ovat temppeleitä. Yamada arvelee puurakennusten korjaustarpeen jatkossa voimakkaasti lisääntyvän niin Japanissa kuin Euroopassakin.
HUOMIO! Yoshimasa Yamada etsii tutkimustyötään varten erilaisia hirsirakennuksia ja niiden siirto- tai korjauskohteita ja olisi hyvin kiitollinen, jos niistä hänelle ilmoitettaisiin. Puhelinnumero on 040 8731885. Keskustelu sujuu hyvin suomenkielellä.