Kakkupaikka sijaitsee Himokselta reilut parikymmentä kilometriä Jämsänniemen suuntaan Vaherissa. Vaherin Vestarit ei vielä toistaiseksi kilpaile kävijämäärillä Himoksen festarien kanssa, mutta lukemat ovat selkeässä kasvussa. Ensi kesänä artikkelin otsikkoon on jo lisättävä vuosiluku herra Googlen elämää helpottamaan, sillä tapahtumasta on tulossa perinne. Tämänkertainen Vestari oli järjestyksessään kolmas ja uusia tulee aina Johannan päivänä.
Kakkupaikka on Johanna Jokisen perustama tilausleipomo, ja kuten nimestäkin voi päätellä, pääosaa tuotevalikoimassa näyttelevät toinen toistaan maistuvammat kakut, joita Johanna leipoo omakotitalosta remontoidussa leipomossaan. Talossa ei enää asuta, vaan se on kokonaan yrityskäytössä. Johanna kertoo käyvänsä Jokilaakson juustolla päivätöissä. Siellä hän toimii tuotekehittäjänä. Koulutukseltaan kakkuleipuri on restonomi, mutta jauhopeukalon geenit vetivät leipomusten pariin. Puskaradio ja nykyään tietysti some on toiminut niin tehokkaasti, että tänä päivänä asiakaskunta ulottuu jo Jyväskylän ja Tampereen väliselle alueelle, Johanna kertoo.
Tapahtuman nimen Vaherin Vestarit Kakkupaikassa voisi kirjoittaa myös muotoon Kakkupaikan Vestarit Vaherissa, sillä ilman Johannaa tätä tapahtumaa ei varmaan olisi syntynyt.
Piharakennuksista löytyi kirpputori ja toisessa mökissä kävijät pääsivät itse suunnittelemaan kakkujen koristeita. Paikka löytyy, kun Himoksen suunnasta tultaessa ajellaan kilometrin verran Vaherin risteyksestä eteenpäin Wanhan koulun ohitse. Osoite on Vaherintie 572. Jämsän keskustasta navigaattori ajattaa todennäköisesti Turkinkylän kautta.
Leipomon tiskin takana riitti jonoa pitkin päivää. Kahvi ja leivonnaiset tekivät kauppansa. Onneksi sääkin suosi, joten myös ulkona oli mukava istuskella kahvikupin ääressä seurustelemassa.
Pihamökissä Johannan ystävä Marja Paananen opetti halukkaille leivonnaisten koristeiden tekoa sokerimassasta. Opettelemassa Emma Manninen, Veera Koskinen ja Aino Koskinen. Emmalta koristeruusun teko sujuikin jo varsin näppärästi.
Kakkupaikan pihassa esitteli Pentti Lahtinen sepän ammattia ja antoi taontaopastusta. Hän on koulutukseltaan artenomi, mutta opiskellut myös sähköasentajaksi ja raskaskoneasentajan hommiakin on tullut kokeiltua. Sepän ammatti veti kuitenkin niin paljon puoleensa, että hän on laittanut itselleen Vaheriin pajan, jossa aikoo jatkossa työskennellä. Firman nimi on Arcane Metalworks. Suomalaisen maajussin suuhun nimi saattaa taipua vähän huonosti, mutta kun omilla tuotteilla on tarkoitus suunnata myös ulkomaille, niin se selittää asian.
Pentti kertoo tehneensä opiskeluaikoinaan harjoitusjakson Englannissa. Siellä on mm. erään sairaalan pihakoristeena iso metallista tehty puu, joka onkin tähänastisista töistä kooltaan suurin. Omien tuotteiden lisäksi seppä kertoo tekevänsä kaikkea sepän työtä mitä tilataan. Seppiä ei nykyään monessa kylässä ole, joten muistakaapa, että Vaherista semmoinenkin ammattimies nykyään löytyy.
Vestarien musiikkipuolesta vastasivat Tuukka Riihinen ja toinen kokoonpano, jossa soittivat Esko Rissanen kitara ja laulu, Niina Viirre, poikkihuilu ja Sanna Hakanen, harmonikka. Vähän paremmilla äänentoistolaitteilla tämä porukka kelpaisi vaikka minkälaisille konserttilavoille.
Vanhasta riihirakennuksesta kunnostetun vestariravintolan ruokalistalta löytyi pyttipannua ja kanakeittoa. Kiireettömyys ja rauhallinen meno leimasivat tätä kesätapahtumaa. Tavattiin tuttuja, seurusteltiin ja kuunneltiin musiikkia. Pois lähtiessään monella vieraalla oli kädessään laatikko kotiinviemisiä.
Kakkupaikka löytyy täältä: http://kakkupaikka.fi/