Keski-Himoksen tuolihissin yläaseman maisemoinnista on vuosien varrella käyty monenlaista vääntöä. Nyt asia ratkesi niin, että suuri betoniseinä maalattiin paremmin ympäristöön sulautuvaksi. Suunnitelman seinän väreistä ja kuvioinneista teki jämsäläinen taiteilija Veli Ähtävä. Varsinaisen työn toteuttivat Teppo ja Ville Mäntylä mänttäläisestä Suomen Kattopinnoitteesta.
Jämsän kaupunki ja Hiihtokeskus Himosvuori Oy ovat käyneet kevään aikana neuvotteluja aseman maisemoinnista. Maalaamisesta löytyi molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Massiivisen rakennelman päällä on tuolihissin yläasema ja kannen alla varastotilaa. Asemasta on muodostunut eräänlainen maamerkki, joka joihinkin suuntiin näkyy hyvinkin kauas.
Teppo ja Ville Mäntylä kiikkuivat nosturinsa korissa seinällä neljä päivää. Vaikka tehtävä oli heidän työhistoriassaan toisaalta ainutlaatuinen, se ei kuitenkaan teknisesti eronnut betonisen kerrostalon maalaamisesta. Kaksi päivää kului pintojen puhdistamiseen korkeapainepesurilla betoniliimasta, sen jälkeen päästiin maalaamaan. Koska betoni imee maalia sisäänsä, isot pinnat ruiskumaalattiin kahteen kertaan. Sapluunan avulla syntyivät lopuksi koristeet. Vaikka nyt seinätaidetta tehtiinkin, taiteilijoiksi miehet eivät tunnustautuneet. – Kyllä tässä edelleen rakennusmaalareita ollaan, Ähtävä saa pitää taiteilijan tittelin, he naureskelivat.
Veli Ähtävä valvoi paikan päällä maalaustyön viimeistelyvaihetta. Suuria pintoja rikkomaan maalattiin metsän rytmiin viittaavia koristeraitoja. Kooltaan tämä 700 neliön työ on ylivoimaisesti suurin Ähtävän teoksista. Hänen mielestään seinämaalaus ei kuitenkaan ole samalla tavalla teos kuin hänen normaali taiteensa. Seinämaalauksia eli muraaleja tehdään nykyään maailmalla aika paljon, mutta tämä työ on kuitenkin lähempänä rakennusmaalaamista. Jo senkin vuoksi, että nyt tavoitteena oli nimenomaan maisemointi, eikä nostaa rakennusta siihen maalatun teoksen kautta esiin, Ähtävä huomauttaa.
Vaikka suunnitelma oli tehty paperille, seinämän valtavan koon vuoksi lopulliset päätökset ja mittasuhteet lyötiin lukkoon maan pinnalta havainnoimalla. Sen verran Veli kertoi osallistuneensa itsekin käytännön työhön, että leikkasi levystä kuvioiden maalaamisessa käytetyn sapluunan
Rakennuksen ylimmäinen huippu jätettiin maalaamatta. Syytä siihen Ähtävä ei osannut sanoa. Hänen suunnitelmansa syntyi sen mallin mukaan, mikä kaupungin ja rakennuksen omistajan taholta esitettiin.