Himoksella nähtiin parin viikon ajan hieman tavallisuudesta poikkeavia laskettelijoita. Hisseissä ja rinteillä kuvattiin uutta Pikku Kakkosen 12 osaista lasketteluohjelmaa, joka nähdään televisioissa joskus ensi talvena. Lumijengiksi nimettyyn ohjelmaan pääsi laskettelua opettelemaan viisi ekaluokkalaista Juokslahden koululta ja yksi oppilas Tampereelta. Edellisen kerran lasten laskettelukoulua kuvattiin Himoksella 1980 -luvulla, jolloin opettajana toimi Mikko Alatalo. Hän on pitänyt lapsille useita Känkkäränkkä -hiihtokouluja sen jälkeenkin ilman kameroita.
Nyt hiihdonopettajina toimi hänen poikansa Jaska Alatalo yhdessä jämsäläisen, mutta Ylläksellä hiihdonopettajana toimivan Susanna Teron kanssa. Molemmat ovat kokeneita hiihdonopettajia. isänsä jalanjäljissä ohjelmaa tekevä Jaska totesi jättävänsä laulut ja taikanapit väliin, koska laulu sujuu isä-Mikolta paremmin. Laji ja välineetkin ovat noista ajoista muuttuneet todella paljon. Nyt tehtiin tämän päivän lasketteluohjelmaa leikinomaisuutta kuitenkaan unohtamatta.
Tässä koko jengi. Tuotantoryhmä ja oppilaat Matias Puttonen, Miina Peltola, Daniel Rantala, Julia Lampinen, Niiles Krafvt ja Kalle Seppälä.
Lumijengin oppilaista vain yksi oli lasketellut aikaisemmin. Laskettelu aloitettiin aivan alkeista. Käytiin läpi mitä varusteita tarvitaan ja kuinka sukset laitetaan jalkoihin. Laudalla ei tällä kurssilla lasketeltu. Avustajana toiminut Topias Hihnala huolehti lapsista kuvausten ulkopuolella ja avusti myös varusteiden pukemisessa.
Himoksen välinevuokraamosta löytyy varusteet kaiken ikäisille ja -kokoisille laskettelijoille. Välinevuokraamon esimies Santtu Hiekkataipale varmisti, että jokaiselle filmitähdelle löytyi sopivat varusteet ennen kuvauksia. Kypärä kuuluu tänä päivänä asiaan niin lapsilla kuin aikuisillakin laskettelijoilla. Harvoin enää rinteissä näkee pipopäähurjastelijoita.
Ohjaaja Lasse Verkko on antanut porukalle viimeiset ohjeet ja sitten ei muuta kuin toimintaa! Ohjelman teko vaatii myös kärsivällisyyttä, kun kohtauksia joudutaan toistamaan moneen kertaan. Lapsia kiiteltiin kilteiksi ja hyväoppisiksi, vaikka ottojen uusiminen toisinaan pieniä puhahteluja aiheuttikin. Laskemaan oli kiire, ja päästiinhän sitä aina lopulta rinteeseen.
Kuvausryhmän mielestä Himos oli luontevin paikka kuvata tätä ohjelmaa, koska Alatalon sanoin Himos on Etelä-Suomen paras hiihtokeskus. Olosuhteet ovat hyvät ja nykyaikaiset. Päivä päivältä harjoituksissa edistyttiin taidon kasvaessa. Nousut sompahisseillä on opittu ja tässä lähdetään ensimmäistä kertaa mäkeen ankkurihissillä. Hissimies varmistaa, että startti onnistuu ja kaikki sujuu turvallisesti.
Ruokatunti on odotettu hetki lasketellessakin. Rinneravintolan antimilla täytettiin vatsaa taukojen aikana. Ranskalaiset perunat ja hampurilaiset tekivät hyvin kauppansa. Lasten mielestä Lumijengin kuvaaminen oli todella kivaa. Alussa vähän jännitti, mutta kameroihin ja ympärillä pyörivään tekniikkaväkeen tottui nopeasti. Nyt seuraava jännittämisen aihe on se, kun lähetykset televisiosta ensi talvena alkavat.
– Kun joskus on omia lapsia, niin onhan tätä mukava niille näyttää, Miina aprikoi.
Viimeisenä kuvauspäivänä Lumijengi harjoitteli nousua tuolihissillä ja pääsi kokeilemaan taitojaan isossa rinteessä. Vaikka maisema on lumeton, niin rinteet Himoksella ovat edelleen täydessä iskussa.
Kuvauksia suosi koko ajan hyvä sää. Useimpina päivinä paistoi aurinko, eikä yhtenäkään päivänä tarvinnut värjötellä räntäsateessa. Näistä Lumijengin oppilaista rinnekeskus sai viisi uutta asiakasta, sillä kaikki olivat sitä mieltä, ettei laskeminen suinkaan tähän jää. Ja ensi talvena Jämsänjokilaaksossa seurataan mielenkiinnolla Pikku Kakkosta.