Jämsässä kahden vuoden välein järjestettävä Suomen suurin raskaskonenäyttely FinnMETKO täyttää niin Himoksen mökit kuin Jämsänkosken metsäoppilaitoksen ympärillä sijaitsevat laajat pysäköintialueetkin lähes viimeistä paikkaa myöten. Syyskuun 1-3 päivinä järjestetty, järjestyksessään 16. Metko veti 35 600 näyttelyvierasta. Näyttelyasettajia oli yli 400 konealan valmistajien, kauppiaiden ja koneurakoitsijoiden suuryrityksistä yksityisiin keksintöään esitteleviin pelle pelottomiin.
FinnMETKO-näyttelyn vastuullinen järjestäjä on Finnmetko Oy. Näyttelyn taustaorganisaatiot ovat Koneyrittäjien liitto ry ja Keski-Suomen Koneyrittäjät ry. http://www.finnmetko.fi/
Näyttelyalue on laaja, kokonaispinta-alaltaan noin 100 hehtaaria. Pääosa näyttelystä keskittyy Jämsänkosken metsäoppilaitoksen ja jäähallin ympäristöön sekä läheiselle suurelle soranottoalueelle. Järjestäjän puolesta katettua tilaa löytyy jäähallista. Useimmat ja ainakin isoimmat näytteilleasettajat kattavat itse näyttelyitään teltoilla ja siirrettävillä katosratkaisuilla.
Metkon luonteeseen ovat alusta lähtien kuuluneet työnäytökset. Aiemmin esimerkiksi metsää päätehakattiin ja harvennettiin hehtaarikaupalla. Nykyisin alueet ovat rajatumpia, mutta kyllä puutakin edelleen näytöksissä korjataan. Maanrakennuksen ja puunkorjuun näytösalueilla voi seurata ja koeajaa koneita aidossa työskentely-ympäristössä.
Tuottavuuden ja tehokkuuden vaatimukset korostuvat talouden taantumassa. Se luo tarpeen etsiä uusia innovaatioita ja uusia tapoja toimia, mikä näkyi näilläkin konemessuilla. Konetyöaloilla kalustoon sitoutuu suuria pääomia ja investointien määrä on Suomessa ollut edelleen korkea tulostasoon verrattuna, osoittaa Koneyrittäjien liiton teettämä kannattavuusselvitys. Selvityksessä oli mukana 635 jäsenyrityksen tilinpäätöstiedot.
Puunkorjuualalla kapasiteetista ei tule pulaa, vaikka puun käyttö lisääntyisi metsäteollisuuden arvioimat 10 miljoonaa kuutiota vuodessa. Nykyinen konekanta ja metsäkoneyrittäjät riittävät hyvin kasvavaan hakkuumäärään, arvioi Koneyrittäjien varapuheenjohtaja Timo Tolppa messuilla. Uusia koneita on hankittu enemmän kuin vanhoja on poistettu käytöstä. uudet koneet ovat myös vanhoja tehokkaampia, mikä tarkoittaa pienempää työmäärää korjattua puukuutiota kohden. Myös osaamisen lisääntyminen on lisännyt puunkorjuun tehokkuutta.
Koneyrittäjien liiton teettämä selvitys kertoo suurista kannattavuuseroista koneyritysten välillä. Selvityksen mukaan yli 10 prosentin liiketulokseen päässeiden yritysten osuus on hienoisessa kasvussa, vaikka markkinoiden haasteet ja turbulenssi ovat lisääntyneet. Samalla kuitenkin keskimääräisen yrityksen tulostaso on laskenut. Suuret investoinnit on saatava tuottamaan paremmin tulosta, Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola painottaa.
Jaakkolan mukaan vuosikymmenen alussa kotimaisten polttoaineiden tulevaisuus näytti lupaavalta. Tämä kehitys kääntyi vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Säät, tuet, kysyntä, tuonti ja politiikka käänsivät lähes kaikki selkänsä turpeelle ja metsähakkeelle. Turpeen käyttö on vähentynyt vuoden 2011 huipusta 46 prosenttia vuoteen 2015 mennessä. Metsähakkeessa vähennys on ollut viimeisen kolmen vuoden aikana noin 10 prosenttia. Odotus oli päinvastainen. Kasvua odotettiin olevan yli 10 prosenttia vuosittain, sanoo Jaakkola.
Jo perinteeksi tulleeseen tapaan messujen avajaispäivänä tarjottiin koululaisryhmille tilaisuus tutustua konetyöaloihin. Opettajiensa johdolla näyttelyyn tutustui satoja peruskoulun 8 ja 9 -luokkalaisia keski-Suomen ja Pirkanmaan alueilta.
Nuorten työhön pääsyä maanrakennusalalla pitäisi helpottaa purkamalla esteenä olevaa byrokratiaa, sanoo Koneyrittäjien varapuheenjohtaja Markku Suominen. Maanrakennusalan koneyrityksiin pyrkii työnhaluisia nuoria, mutta esteeksi nousevat erilaiset ikä- ja pätevyysvaatimukset. Vaikka traktorin ajokortin saa 15 vuotiaana, monilla työmailla vaaditaan 18 vuoden ikää ja nippua erilaisia pätevyyskortteja.
Metkosta lisää: https://himoksensanomat.fi/2016/09/05/metko-2016-naytteilleasettajia/ ja
https://himoksensanomat.fi/2016/09/05/metkossa-2016-tavattuja/